Muutaman kerran kyseisen ilmiön kohdanneena en malta olla vertaamatta sitä tuotekehitysprosessiin. Yleensä hyväkin idea sinkoilee kehityskaarensa jossakin vaiheessa "valokeilassa". Tämä "ideajänis" on vikkelä jaloistaan, mutta nopeista liikkeistään huolimatta palataan yhä uudestaan takaisin lähtöruutuun. Syyllisen löytää usein kuskin paikalta, kun puikoissa on keksijä itse.
Ahaa-elämyksen ja sitä seuraavan flow-vaiheen jälkeen voi "valokeila" tuntua erityisen raskaalta ja työläältä. Helppoa sen ei kuulu ollakaan, ratkaistaanhan siinä onko hienosta ideasta tuotteeksi. Läheskään kaikista ei ole vaan ne jäävät kategoriaan hyvä-idea-mutta.
Monesti auttaa kun sammuttaa valot ja antaa asian hetken olla. Asioilla on tapana avautua paremmin kun niihin ottaa etäisyyttä. Ehkäpä apuja voi löytyä myös luotettavien apukuskien puolelta, jos keila uhkaa muuttua täydelliseksi umpikujaksi. Kun haasteet on ratkaistu ja esteet poistettu, avautuu avara maailma jonne voi "ideajäniksen" luottavaisesti päästää.
Toivon kaikille jäniksille onnea ja menestystä sekä turvallista matkaa.
